Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Tansanian kummiprojekti


Puutarhanaiset toimii kummina FFD:n maataloushankkeelle Tansaniassa. Hankkeessa Tansanian puutarhaliitto (TAHA) vahvistaa pientuottajien vihannestuotantoa Sansibarin saarella. Hankkkeen toinen vaihe käynnistyi joulukuussa 2013, kun sopimus allekirjoitettiin.  
 

Hanke on saanut lisärahoituksen, joka kestää kolme vuotta ja päättyy vuoden 2020 lopussa.   Rahoitus on saatu  ulkoasiainministeriöltä sekä EU:lta IFAD:in (International Fund for Agricultural Development) teknisellä tuella. 

 
Tälle sivulle päivitetään projektin kuulumisia.
 
 
Projektin ensimmäiseen vaiheeseen voit tutustua täällä ja tarinaa ensimmäisen vaiheen päätösseminaarista Königstedtin kartanossa löydät täältä. 
Haluatko tietää lisää projektista? 
 
Ota yhteyttä Leena Luotoon - puheenjohtaja[ät]puutarhanaiset.fi 
   
Sansibarin lippuSansibarin lippu TAHAn kotisivu 
TAHA FacebookissaTAHAn kotisivu TAHA Facebookissa
AgriCordin kotisivuAgriCordin kotisivu

Tansanian kummiprojektin kuulumisia
joulukuulta 2018 ja elokuulta 2019

Kummiprojektimme -ZaHLIP eli Zanzibar Horticultural Linkage Project – toinen vaihe päättyi vuoden 2018 loppupuolella ja sai jatkoa osana isommasta kokonaisuudesta, jossa edistetään pienviljelijöiden elinolosuhteita Tansaniassa, Etiopiassa ja Nepalissa. Hanketta rahoittaa ulkoministeriö ja FFD toimii Tansaniassa yhteistyössä belgialaisen TRIASin hankkeen kanssa. Tansanian Puutarhaliitto TAHA on edelleen paikallinen yhteistyökumppani. Myös uuden hankkeen toiminta keskittyy Sansibariin ja sen kahdelle saarelle Ungujalle ja Pemballe. TAHAn pääkonttori on Arushassa Kilimanzaron juurella.

Mitä kummimatkoilla tapahtuu?

Hankkeeseen sisältyy yleensä yksi monitorointimatka vuodessa. Matka tehdään yhdessä FFD:n edustajan kanssa. Ennen matkaa hankkeen kummi ja vastuullinen projektipäällikkö perehtyvät kotimaassa sekä sanalliseen että kustannusraporttiin. Matka alkaa päivän - kahden palaverilla Arushassa olevien TAHAn vastuuhenkilöiden kanssa. Palaverissa käydään läpi hankkeen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista ja tarkastetaan raportit.

Sansibariin ja tavataan siellä oleva projektitiimi ja he kertovat hankkeen käytännön etenemisestä. Tiimi on valmistellut tutustumiskäyntiohjelman edeltä käsin annettujen toiveiden mukaisesti. Esimerkiksi viime matkalla kolmen ja puolen päivän aikana kävimme n. 20:ssa eri kohteessa: tiloilla, markkinoilla jalostajien luona jne. Kiirettä piti. Söimme lounaaksi matkanvarrelta ostettuja banaaneja! Tiet ovat välillä surkeita ja tarvitaan hyvä maasturi, jotta perille pääsee.

 

Sekä kummi, että FFD:n edustaja tekevät muistiinpanoja tapaamisista, joiden perusteella laaditaan matkaraportti. Tapaamisissa perehdytään hankkeen vaikutuksiin, mahdollisiin ongelmiin ja kuunnellaan – tulkin välityksellä -huolia, murheita ja toiveita. Muistiinpanojen, havaintojen ja keskustelujen perusteella laaditaan raportti suosituksineen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Matka päättyy Arushaan, jossa pidetään projektin taloudesta ja raportoinnista vastaavien kanssa

palautepalaveri. Paitsi taaksepäin, katsomme myös tulevaa ja mietimme uusia kehittämiskohteita. Kotimaassa viimeistellään raportti ja käsitellään mahdollisiin avoimiin kysymyksiin liittyviä asioita.

Maustesaari Sansibar – taustaa
Sansibarilla on erityisasema Tansanian liittovaltiossa, johon kuuluu myös manner, Tanganjika. Sansibar on vahvasti islamuskoinen ja hyvin eksoottinen sekoitus afrikkalaisuutta, intialaisuutta ja arabikulttuuria. 
 

 

 
 
 
 
 
 
 
Sansibarin saaren historia on dramaattinen. Maustekaupasta saari tunnetaan hyvin, mutta harva tietää,
että se on ollut myös orjakaupan keskus. Orjia myytiin etenkin Arabianniemimaalle ja heitä otettiin – tai
ostettiin- kiinni mantereelta aina nykyisen Kongon alueelta saakka. Stone Townissa – Sansibarin
pääkaupungissa – on orjakaupasta kertova hyvä museo, jossa saa myös asiantuntevan opastuksen.
Stown Town on UNESCOn maailmanperintö kohde ja todellakin hyvästä syystä.
Kuuluisia sansibarilaisia on Queenin solisti Freddie Mercury ,joka syntynyt Sansibarilla ja hänen
kotitalossaan on neljä huoneistoa, joissa voi yöpyä. 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Sansibariin kuuluva Pemban saari on liikenteellisesti eristyksissä, parhaiten sinne pääsee lentäen, sillä
pituudeltaan lyhyt merimatka kestää yli seitsemän tuntia laivalla. Siksipä massaturismi ei sitä ole vielä
vallannutkaan. Asukkaita saarella on n. 450 000 ja kuten paikalliset sanovat, kaikki ovat sidoksissa toisiinsa.
Pemballa moniavioisuus on tavallista ja naisen asema, jos mahdollista, vielä Ungujaakin heikompi.
Ruoka Sansibarilla on hyvää ja tehty oman maan tuotteista: paljon vihanneksia, riisiä ja kanaa ja kalaa.
Valtio tukee riisin viljelyä mm. alentamalla lannoitteiden hintoja. Sansibar on maustesaari ja sen maistaa
myös ruuassa: neilikka, kaneli ja kardemumma maistuvat kasvispitoisessa ruuassa. Syömisen kanssa on
syytä olla varovainen; joulukuussa sain EHEC -bakteerin, onneksi lievänä eikä sairaalareissua tullut. Hygienia
ei ole aina suomalisella tasolla ja se on syytä muistaa!

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
Sansibarin erikoisasema liittovaltiossa näkyy mm. lainsäädännössä. Sillä on oma hallitus (Revolutionary
Government) ja hankkeeseemme vaikuttavissa asioissa, jollei itse lainsäädäntö olekaan aina erilainen,
ainakin tulkinta poikkeaa Tansanian mannermaan vastaavasta.
Sansibar elää turismista ja se onkin huomattava asiakas mm. vihannesviljelijöille. Tai voisi olla.
Markkinoiden avaaminen paikallisille tuotteille on hidasta, mutta tuloksia on jo saavutettu ja mm.
vesimelonin ja tomaatin osalta saari on jo omavarainen. Hankkeessa on markkinoinnin kehittämispäällikkö,
joka avustaa viljelijöitä myynnin ja markkinoinnin ongelmissa. TAHA onkin tehnyt markkinaselvityksiä ja
rakentanut yhteyksiä tuottajien ja hotellien välille ja rakentanut verkostoa ja luonut yhteyksiä asiakkaisiin.
Vihannesviljelijöiden osaamisen lisääminen kehittämisen keskiössä
Viime vuonna päättyneessä ZaHLIP -hankkeessa keskityttiin etenkin vihannesviljelytekniikoiden ja -
menetelmien parantamiseen.
 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Tulokset ovat olleet pääosin erinomaisia. Vihannekset kasvavat kohopenkeissä monet viljelijät ovat
investoineet tihkukasteluun. Lajikkeiden valintaan on kiinnitetty huomiota ja viljelijät ovat saaneet oppia
sadonkorjaamisessa ja sen jälkeisessä käsittelyssä. Tilakoko on kasvanut ja suurimmat tilat ovat jo yli neljän
hehtaarin tiloja. Tavallisimmat kasvit ovat tomaatti, vesimeloni ja vihreä paprika.
 

 

 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Niin tehokasta on tuotannon kasvu ollut, että volyymituotteiden hinnat ovat romahtaneet. Tähän on
vastattu mm. monipuolistamalla viljelyvalikoimaa. Kastelu on mahdollistanut myös ympärivuotisen
tuotannon.
ZaHLIP -hankkeessa rakennettiin kaksi collection centeriä, joista Mpapaan rakennettiin aurinkoenergialla
toimiva kaivo, joka on paitsi keskuksen, myös kyläläisten käytössä. Samaiseen paikkaan asennettiin myös
kylmälaitteet.
 

 

 

 

 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Mwuadan PTC (ent. collection center.) Työtiloja
 
Valtaosa tihkukastelussa tarvittavasta vedestä pumpataan dieselpumpuilla tai sähköllä. Aurinkopaneelit
eivät ole yleistyneet merkittävässä määrin ja energian hinta ja saatavuus on iso ongelma. Sähköverkko ei
ole kattava ja polttonesteiden hinnat ovat korkeat. Muutamat viljelijät ovat saaneet tukea toisen hankkeen
kautta paneeleiden hankitaan, mutta hanke on päättynyt.
Tarjonnan ja hinnan vaihteluun on valmistauduttu ottamalla käyttöön mm. viljelysuunnitelma, joiden
perusteella voi arvioida mm. tärkeimpien kasvien tarjontaa ja hintatasoa.

 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kulttuurin merkitys on tiedostettava
Kulttuurilla ja sukusidoksilla on suuri vaikutus toimintatapoihin. Jollei niitä tiedosta ja tunne, voivat asiat
jumiutua syistä, joita ulkopuoliset eivät ymmärrä. Arvoketjun kehittäminen ja viljelijän aseman
parantaminen siinä, oli ensimmäisen hankkeen keskeisiä toimintakokonaisuuksia.

 

 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
Izack Lyimo on TAHAn aluemarkkinointipäällikkö ja avustaa työkseen viljelijöitä myynnissä ja
markkinoinnissa. Puulaatikot ovat raskaita, mutta edelleen yleisin jakelualusta. Valtaosa tuotteista
myydään markkinoilla. Marketteja ei juuri ole.

Tuotteet viedään tai ’middle manit’ noutavat ne markkinoille, joista ne myydään kuluttajille. Usein viljelijän
ja välittäjän välillä voi olla perhe- tai muu side, jota ei haluta rikkoa. Niinpä hankkeessa suunnitellut ns.
Collection Centerit, eli keskukset, joihin viljelijät olisivat voineet tuoda tuotteitaan markkinoille vietäväksi,
eivät ole onnistuneet alkuperäisen suunnitelman mukaisessa tarkoituksessa.

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Monet viljelijät haluavat myös viedä itse tuotteensa markkinoille ja saada samalla tärkeää tietoa hinnoista,
tarjonnasta, kysynnästä ja kilpailutilanteesta. Puutarhanaisten taannoin keräämät puhelimet ovat olleet
tarpeen, sillä TIS – TAHA Information System- välittää hintatietoa viljelijöille tekstiviesteinä. Noin puolella
viljelijöistä on jo älypuhelin.

Laatujärjestelmät ja elintarvikkeiden jalostus
Viljelijöiden kouluttaminen on nykyisenkin hankkeen keskeinen teema. Etenkin laatuun ja laatujärjestelmiin
liittyvät asiat ovat aiempaa tärkeämpiä. Toisaalta myös kasvitaudit ja tuholaiset ovat yleistyneet ja
aiheuttavat sadon menetystä ja tappioita. Riskien arviointi ja laatujärjestelmän mukainen toiminta olisivat
ennaltaehkäiseviä toimia. Joissain paikoissa näkee jo mm. kasvihuoneissa jalkineiden desinfiointialtaita,
mutta mm. torjunta-aineiden ja lannoitteiden käsittelyssä on puutteita. Systemaattinen laatujärjestelmän
mukainen toiminta puuttuu, mutta viljelijöitä koulutetaan sen perusteissa.
Kuluttajat ovat ruokaturvallisuudesta tietoisempia ja huolestuneempia ja viljelijöiden on kiinnitettävä
huomiota torjunta-aineiden turvalliseen käyttöön. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
  
Tässä riittää paljon työtä, niin huoletonta torjunta-aineiden käyttö suomalaisen silmiin on. Maastossa ja
pelloillakin on runsaasti myös muovijätettä. Tansanian hallitus onkin kieltänyt muovikassien käytön, mutta
mitä tehdä maassa jo olevalle muovijätteelle?

Siementen, lannoitteiden ja torjunta-aineiden hankinta on vaikeaa puuttuvan lainsäädännön ja valvonnan
vuoksi. Markkinoilla on suoranaisia väärennöksiä. Mm. siementen lajikkeista ei voi olla varma.
Infrastruktuuri on kehittymätöntä ja esim. laboratorioita, joissa maa- tai tuotenäytteitä voisi Sansibarilla
analysoida, ei ole. Laatutyön tarkoituksena on perehdyttää viljelijät myös vastuullisuuteen ja opettaa heitä
ostamaan tuotantohyödykkeitä, niin että ongelmia voidaan ennaltaehkäistä. TAHA myös hankkii luotettavia
toimittajia.

 

Elintarviketeollisuus on kehittymässä ja monet viljelijät aloittavat tuotteidensa pienimuotoista jalostami
paremman tuloksen toivossa. Tämä vaatii aivan uudenlaista osaamista sekä kehittäjiltä että viljelijöiltä.

 

.

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
Shina Association on pembalainen elintarvikealan start up -yritys. Pakkaukset ovat hienoja, mutta myllyn
vieressä juoksevat kanat. Pakkaamossa oli maalattia ja seinällä viranomaisten sertifikaatti

Suunnitelmia jalostuksen aloittamiseksi oli useita ja myös TAHA on laatimassa hankkeen puitteissa
selvityksiä vihannesten jalostuksen mahdollisuuksista Collection Centereiden tiloissa. Tilat, hyvä veden
saatavuus ja valmis kylmätekniikka ovat asioita, joita ei yleensä ole valmiina ovat perusedellytyksiä
jalostuksen aloittamiseksi. Tällä hetkellä Collection Centerit ovat vähällä käytöllä ja niissä järjestetään
viljelijäkoulutusta. Nimikin on nykyään PTC eli Production Training Center, eli PTC.

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Amcos ( eivät TAHAn jäseniä) on yli 100 viljelijän perustama jalostusyritys. Tilat olivat hienot, mutta vettä -
kuumasta vedestä puhumattakaan -ei tullut vielä lainkaan ja prosessin suunnittelussa olisi tarvittu
elintarviketeknologin apua. Saattaa tomaattipureen valmistus jäädä haaveeksi, kun pakkauskonekin oli
tullut vahingossa vääränlainen. Apua tarvittaisiin oikeaan aikaan!

Viljelyvalikoima laajenee
Tomaatti, vesimeloni ja vihreä paprika ovat edelleen yleisimmät viljeltävät kasvit. Niitä varmaankin myös
kulutetaan eniten. Hinnat reagoivat herkästi tarjontaan ja sen vuoksi viljelijät etsivät uusia kasveja
tuotantoon. Värikkäät paprikat ovat yleistyneet, samoin salaatit, kaali, okra, kurpitsat ja myös
erikoistomaatit.

Mielenkiintoista on myös maustekasvien ja yrttien viljelyn tuleminen TAHAn neuvonnan piiriin. TAHA:lla on
vanilja demoviljelykohde, jossa viljelijöille opetetaan sen kasvatusta. Ei helppoa hommaa! Lauantaina
viimeinen kohde ennen Pembalta lähtöä oli kahdeksan viljelijän osuuskunta. Osuuskuntaa esitelleellä herra
Makarilla on 30 vuoden kokemus mausteiden viljelystä ja osuuskunta tuottaa neilikkaa, kanelia ja
kardemummaa, vaniljaa ja mustapippuria. Valitettavasti emme päässeet matkan aikana tutustumaan
kunnolla mausteviljelmiin: haraka, haraka : tuli kiire lentokentälle!

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Maustebisnes on hyvin kansainvälistä ja niinpä osuuskunnan tuotteet päätyvät välikäsien kautta
eurooppalaisiin maustepakkaamoihin. Maustebisneksen merkityksellisyydestä kertoo myös se, että valtiolla
on merkittävä rooli neilikan ja kanelin viennissä. Jäimme tullissa kiinni lahjaksi saamistamme neilikoista:
niitä oli liikaa ja jouduimme maksamaan tullia! 
 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Naisen asema
Kaikissa hankkeissa naiset ja nuoret – haavoittuvat ryhmät – ovat erityisen huomion kohteena. Niiden
huomioimista edellyttävät myös rahoittajat. Hankkeessamme on erityinen toimenpide nuorten
työllistämiseksi maustetuotannossa. Hanke on TAHAn ja Sansibarin työministeriön yhteisesti toteuttama.
Naisten työpanos vihannestuotannossa on hyvin merkittävä. He tekevät raskasta fyysistä työtä pelloilla,
ovat osakkaina järjestäytyneissä ryhmissä ja osuuskunnissa. Aseman heikkous tulee esille, jos puoliso
kuolee. Esimerkiksi Pemballa nainen ei voi periä maata. Sitä minkälainen naisen asema on yhtenä lukuisista
vaimoista miehen kuollessa voi vain kuvitella. Perhe ja suku ovat määrääviä ja saimme tästä konkreettisen
esimerkin tutustuessamme lesken hoitamaan maatilaan. Taitava viljelijä menettää tilansa edesmenneen
miehensä sukulaisille. Maata voisi ostaa, mutta rahoitus on ongelma. Puutarhanaisille olisi tässä oivallinen
avustuskohde. Keräämällä n. 2500 euroa Thadina saisi ostetuksi tilan.

 

Pirkko Suhonen
Puutarhanaiset Ry 


Pienin askelin isoja muutoksia

TANSANIAN PROJEKTIN ETENEMISESTÄ

 

Syyskuussa 2014 Puutarhanaiset saivat vieraikseen TAHA:n  projektipäälliköt Lorna Yoyon ja Nuhu Salehen. Projekti oli hyvässä vauhdissa. Suomen vierailun aikana käytiin tutustumassa aurinkopaneelien toimittajiin ja pumpputoimittajiin. Hämeen Ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön näytemaat ja Puutarhamuseo olivat myös vierailukohteina. Yksi päivä oli varattu osallistumiseen Yrittäjien päiville FFD:n osastolla.  Tilaisuuden kunniavieras oli FAO:n varapääjohtaja Daniel J. Gustafson. Häntoi FAO:n tervehdyksen suomalaisille YK:n perheviljelmävuoden kunniaksi, ja muistutti, että perhemaatilat ovat ruoantuotannossa avainasemassa globaalisti.

C:\Users\Leena\Pictures\TAHA elokuu 2014\IMG_3769.jpg

Nuhu Salehe, Tiina Huvio ja Lorna Yoyo FFD: ständillä Kattilahallissa Yrittäjäpäivillä 2014. 

 

Vihannes-Laitilan tiloissa tutustuttiin pakkauksiin ja laadun hallintaan. Projektissa on yhtenä tavoitteena taimien esikasvatus ja nyt taimikennot ovatkin Sansibarilla jo käytössä. Ongelma on vielä se, miten taimet saataisiin kätevästi pois kennoista. No, siihenkin löytyy konsti.

 

C:\Users\Leena\Pictures\TAHA elokuu 2014\IMG_3730.jpg

 

Taimikennot ja ” vastakappale” jolla taimet saa kätevästi pois kennosta.

C:\Users\Leena\Documents\Tansania\uusi projekti liittteet\Lepaan museo.jpg

Sanonta: jos et tunne vanhaa, et ymmärrä uutta, pitää hyvin paikkansa. Lepaan Puutarhamuseossa koneet ovat vanhoja, mutta tekniikat ajankohtaisia Sansibarin kehitysprojektissa.

C:\Users\Leena\Pictures\TAHA elokuu 2014\IMG_3762.jpg

Vierailun päätteeksi kokoonnuttiin luovuttamaan Puutarhanaisten talkoilla keräämät kännykät, jotka TAHA luovuttaa ansioituneille viljelijöille. 

 

Loppuvuoden raportissa oli hyviä tuloksia, mutta vaikeuksiakin oli ilmaantunut. Tippukastelu oli asennettu muutamalle tilalle ja parempilaatuisen siemenmateriaalin avulla saatiin suurempi sato. Taimien esikasvatus saavutti hyvän vastaanoton. Viljelijöitä oli koulutettu kirjanpitoon ja yksi projektin tavoitteista, viljelykalenteri oli saatu aikaan. Nyt pystyttiin ajoittamaan sato paremmin kysynnän mukaan.

Siementen kylväminen on tarkkaa puuhaa. Työasennoissa olisi vielä kehittämisen tarvetta.

C:\Users\Leena\Documents\Tansania\Tansania 2015\Tansania 2015\IMG_3910.jpg



C:\Users\Leena\Documents\Tansania\Tansania 2015\Tansania 2015\IMG_3905.jpg

Esikasvettujen taimien avulla saadaan satokautta pidennettyä ja taimien kasvunlähtö on parempi.

C:\Users\Leena\Documents\Tansania\Tansania 2015\Tansania 2015\IMG_3899.jpg

Kyltti kertoo tahot, jotka ovat osallistuneet taimitarhan organisointiin ja rahoitukseen.


Projektissa vaihtuivat vastuuhenkilöt ja uusien rekrytointi saatiin loppuun vasta alkuvuodesta 2015. Aurinkopaneelinen asennus ei edennyt ja keräilykeskuksen rakentamiseen tarvittavan maa-alueen hankinta oli byrokratian pyörteissä.  Mutta onneksi viljelijöiden suuntaan saatiin kehitystä vietyä eteenpäin.

Kerran viikossa viljelijät tulevat myymään tuotteitaan suoraan kuluttajille Stone Townin tukkutorilla.  Näin viljelijät voivat saada jopa 20% suuremman tuoton, kun väliportaat eivät  ota osaansa.  Myös tuotteiden esillepanoa on parannettu. Myyntikojun malli on peräisin Suomesta, samoin idea suoramyynnistä!

C:\Users\Leena\Documents\Tansania\Tansania 2015\Tansania 2015\IMG_3922.jpgC:\Users\Leena\Documents\Tansania\Tansania 2015\Tansania 2015\IMG_3926.jpg

Hyväntuulisia myyjiä Sansibarin tukkutorilla

Maaliskuussa oli tarpeen tehdä vierailu, jotta projekti saataisiin kunnolla etenemään myös uusiutuvan energian ja keräilyvaraston osalta. FFD:n ja Puutarhanaisten edustajat kiersivät vajaan viikon tutustumassa viljelmiin ja keskustelemassa miten edetään, jotta tavoitteet saavutetaan käytettävissä olevalla rahoituksella. Projektin toimintasuunnitelmaa tarkennettiin ja päätettiin keskittyä aurinkokennolla toimivien pumppujen asentamiseen ja keräilyvaraston suunnitteluun. Myös informaatiojärjestelmän kehittäminen viljelijöiden suuntaan ja järjestelmätoimittajan valinta aikataulutettiin uudelleen.

C:\Users\Leena\Documents\Tansania\Tansania 2015\Tansania 2015\IMG_3942.jpg

Poljettavalla pumpulla vettä pulppusi melko hitaasti kasvien tarpeeseen. Aika nopeasti tulee hiki ,kun aurinko porottaa kirkkaalta taivaalta. Tälle viljelmälle asennetaan aurinkokennolla toimiva pumppu, jolloin veden saanti on turvatumpaa.



C:\Users\Leena\Documents\Tansania\Tansania 2015\Tansania 2015\IMG_3943.jpg

Kaivoa pitää syventää, jotta siitä saadaan riittävästi vettä.

Tässä se nyt sitten on! Aurinkokennolla toimiva pumppu ja vesisäiliö! Ensimmäinen Sansibarilla

C:\Users\Leena\Documents\Tansania\Tansania 2015\SAM_1687.JPG


C:\Users\Leena\Documents\Tansania\Tansania 2015\Tansania 2015\IMG_3897.jpg

Milele Zanzibar Foundation on kiinnostunut avustamaan viljelijöitä kastelujärjestelmissä. Kuvassa projektikoordinaattori Alice Mushi ja johtaja Yousuf Luiz Caires

Viljelijäosuuskunta toivoo kovasti, että saisivat rakennettua keräilyvaraston.  Jotta tietämys kunnon tekniikasta lisääntyisi, Puutarhanaiset toimitti melkoisesti aineistoa, joka toimi suunnittelun lähtökohtana.

Onneksi ei enää puhuttu tiilistä kyhätystä ” jäähdytyshuoneesta”

C:\Users\Leena\Documents\Tansania\matkakuvia maaliskuu 2014\Zanzibar 2014\06.jpg

Aika kova homma oli saada muutettua hankintaa siihen suuntaan, että huoneiston ilmastointikojetta, johon viritettäisiin termostaatin ohittava ”säätölaite” ei hankittaisi, vaan rakennetaan kunnollinen ilmankierto ja varmistetaan tuotteiden jäähtyminen.

C:\Users\Leena\Documents\Tansania\matkakuvia maaliskuu 2014\Zanzibar 2014\08.jpg

Viritelmä, jota ulkomainen tutkijaryhmä tarjosi projektin jäähdytyskoneratkaisuksi.

 

C:\Users\Leena\Documents\Tansania\Tansania 2015\Tansania 2015\IMG_3892.jpg

TAHA:n toimistolla otettiin tavan mukaan ryhmäkuva.

 

Sadekausi oli alkamassa ja viljelmien multa tarttui kenkiin. Eija Mustonen pesi sandaalit vierailun päätteeksi

C:\Users\Leena\Documents\Tansania\Tansania 2015\Eija pesee.jpg

 

Vuoroin vieraissa

TAHA:n toiminnanjohtaja tuli Suomeen kesäkuun alussa.  Projekti oli nyt edennyt hyvin ja oli aika katsoa saavutettuja tuloksia.

C:\Users\Leena\Documents\Tansania\Tansania 2015\J lentokentällä.jpg

Jacqueline saapui Helsinkiin nyt toistamiseen. Vierailu voi alkaa!


C:\Users\Leena\Pictures\web gallery 9\LL J TH 120615.jpg

Naiset yhteiskuvassa: vasemmalta Leena Luoto, Jacqueline Mkindi , Tiina Huvio.


Sadon määrässä on saatu melkoinen kehitys

C:\Users\Leena\Documents\Tansania\uusi projekti liittteet\TahaZahLIPProgress2013-2015FINLAND PRESENTATION Jackie 15.jpg

Onnellinen viljelijä, joka oli korjannut tomaateista satoa jo yli kuukauden ja vielä oli paljon raakileita kasvamassa.

C:\Users\Leena\Documents\Tansania\Tansania 2015\Tansania 2015\IMG_3972.jpg


Hyvinvoiva paprikakasvusto

C:\Users\Leena\Documents\Tansania\Tansania 2015\Tansania 2015\IMG_3901.jpg


Viimeisimmän raportin voit lukea tästä

http://puutarhanaiset.fi/data/documents/raporti-tammi-maaliskuu-2015.pdf

 

Jacqueline Mkindin esitys löytyy tästä

http://puutarhanaiset.fi/data/documents/TahaZahLIPProgress2013-2015FINLAND-PRESENTATION-Jackie.pdf

 

 


Elokuu 2014

 


Kummiprojektimme neljännesvuotisraportti tuli sähköpostista. Paljon on saatu aikaan mutta paljon on vielä tekemistä. Pari kohtaa kannattaa nostaa esiin, koska niissä juuret johtavat Suomeen. 

1) Seed tray – This is as system where seedlings are raised using seed trey. This technology improved seedling germination by almost 98% and it is easy transplant seedling raised used seed trey technologies.

2) Green house technologies – This is the technology where plants are planted inside the green house. This technology protects the plants against pests and diseases and above all reduces the time interval to harvesting/maturity. The green house technology also extends the time for crop harvest as the result of plants not being damaged by diseases and pests.

TAHA-ZAIDI commercial nursery is now fully operational and it has been recorded that farmers have bought 6,500 tomato and sweet pepper seedlings from ZAIDI (total value = Tsh. 780,000/=). We anticipate more progress which shall be reported against through quarterly reports.
Initiatives of the commercial nursery will be promoted through various media for awareness maximum participation of actors.
 

 Maaliskuu 2014


Leena Luoto ja Pirkko Suhonen vierailivat Tansaniassa. He toivat mukanaan TAHAntoiminnanjohtajan Jacqueline Mkindin terveiset kaikille Puutarhanaisille.

 Helmikuu 2014



Maaliskuun alussa kaksi ohjausryhmän jäsentä matkustaa paikan päälle tapaamaan projektin henkilökuntaa sekä tarkentamaan projektisuunnitelmaa.

Lue TÄSTÄ miten suunniltemista siirrytään toimintaan.

 Tammikuu 2014



Projektin ohjausryhmä aloitti toimintansa. Ohjausryhmään kuuluu yhdistyksen jäseniä, joilla on osaamista ja kokemusta niistä asioista, joita projektin menestyksekäs läpivienti edellyttää.

Ohjausryhmä:

  • Leena Luoto (ohjausryhmän pj)
  • Leena Ahtila
  • Heini Haverinen
  • Mari Penttilä
  • Pirkko Suhonen
  • Tina Wessman

Ohjausryhmä ja FFD:n toiminnanjohtaja
Juha Ruippo ensimmäisessä kokouksessaOhjausryhmä ja FFD:n toiminnanjohtaja Juha Ruippo ensimmäisessä kokouksessa

 Joulukuu 2013



Yhdistyksen puheenjohtaja Leena Luoto ja sihteeri Tina Wessman allekirjoittivat hankesopimuksen.

Iloiset allekirjoittajat MTK:ssa Iloiset allekirjoittajat MTK:ssa